Lähetysaikataulu pdf-tiedostona.
Kisojen tulokset ja tapahtumien liveseuranta onnistuu parhaiten Patincarrera.comissa:
Live-seuranta
Uutiset, ohjelma ja tulokset
Kisojen viralliset sivut: guarne2010.jimdo.com
Archive for the 'Rullaluistelumaailma' Category
Rullaluistelun MM-kisat alkoivat tänään. Kisoja voi seurata livelähetyksenä netistä osoitteessa: guarne2010.rollersports.tv.
Lähetysaikataulu pdf-tiedostona.
Kisojen tulokset ja tapahtumien liveseuranta onnistuu parhaiten Patincarrera.comissa:
Live-seuranta
Uutiset, ohjelma ja tulokset
Kisojen viralliset sivut: guarne2010.jimdo.com
Lähetysaikataulu pdf-tiedostona.
Kisojen tulokset ja tapahtumien liveseuranta onnistuu parhaiten Patincarrera.comissa:
Live-seuranta
Uutiset, ohjelma ja tulokset
Kisojen viralliset sivut: guarne2010.jimdo.com
Hyviä videoita EM-kisoista osoitteessa: www.knsb.nl/topsport/knsb-tv/.
Suomalaisittain parhaiten menestyi Julius Lepola (kadetti eli 15v sarja) joka oli maantieradalla 200 metrillä 7. ja 1000 metrillä 10. Pistaradalla paras suoritus oli 3000 metrin pistekisan 10. sija. Teemu Yläsen paras matka oli 200m, jolla sija 11. Kakkosmatkalla 500 metrillä sijoitus 17. Muista suomalaisista mukana olivat Kati Koota naisissa sekä Roosa Maanpää ja Julia Salo kadeteissa. Molempien kadettityttöjen paras sijoitus oli 29.
Viimeisenä matkana luisteltiin maraton. Kadetti-ikäiset Julius Lepola ja Julia Salo starttasivat juniorisarjoissa, koska kadetit eivät luistele maratonia ja viimeiset vuoden kadetit saavat osallistua juniorisarjan maratoniin. Julius luisteli hienosti pääjoukossa maaliin sijalla 33. Julia ja Kati (naisissa) eivät päässeet maaliin.
Kisojen kovimmat nimet olivat miehissä Bart Swings, joka hallitsi yli 500 metrin matkoja. Naisten kovimmista suorituksista vastasi 200 metrin maailmanennätyksen tehnyt Erika Zanetti, joka voitti 4 henkilökohtaista kultaa ja yhden viesti kullan. Italia hallitsi ylivoimaisesti matkoja liukkaalla ja tiukalla pistaradalla, mutta maantiellä muut menivät selvästi ohi. Maratonien voitot menivät Sabine Bergille Saksaan ja Ingmar Bergalle Hollantiin.
Suomalaisittain parhaiten menestyi Julius Lepola (kadetti eli 15v sarja) joka oli maantieradalla 200 metrillä 7. ja 1000 metrillä 10. Pistaradalla paras suoritus oli 3000 metrin pistekisan 10. sija. Teemu Yläsen paras matka oli 200m, jolla sija 11. Kakkosmatkalla 500 metrillä sijoitus 17. Muista suomalaisista mukana olivat Kati Koota naisissa sekä Roosa Maanpää ja Julia Salo kadeteissa. Molempien kadettityttöjen paras sijoitus oli 29.
Viimeisenä matkana luisteltiin maraton. Kadetti-ikäiset Julius Lepola ja Julia Salo starttasivat juniorisarjoissa, koska kadetit eivät luistele maratonia ja viimeiset vuoden kadetit saavat osallistua juniorisarjan maratoniin. Julius luisteli hienosti pääjoukossa maaliin sijalla 33. Julia ja Kati (naisissa) eivät päässeet maaliin.
Kisojen kovimmat nimet olivat miehissä Bart Swings, joka hallitsi yli 500 metrin matkoja. Naisten kovimmista suorituksista vastasi 200 metrin maailmanennätyksen tehnyt Erika Zanetti, joka voitti 4 henkilökohtaista kultaa ja yhden viesti kullan. Italia hallitsi ylivoimaisesti matkoja liukkaalla ja tiukalla pistaradalla, mutta maantiellä muut menivät selvästi ohi. Maratonien voitot menivät Sabine Bergille Saksaan ja Ingmar Bergalle Hollantiin.
Kisaa voi seurata livenä osoitteessa:
www.fihp.org/webtv/index.php
Valitettavasti ainakin radalla oli jonkin verran ongelmia saada yhteyttä toimimaan, mutta toivotaan että jatkossa toimii paremmin.
200m finaalit luistellaan sateen takia keskiviikkoaamuna alkaen klo 10 Suomen aikaan. Alunperin finaalien piti alkaa tiistaina klo 20:30.
Finaaleissa luistelee karsinnan 12 parasta luistelijaa käännetyssä järjestyksessä. Kisajärjestys on:
Kadetti tytöt
Kadetti pojat (Julius)
Juniori tytöt
Juniori pojat
Naiset
Miehet (Teemu)
www.fihp.org/webtv/index.php
Valitettavasti ainakin radalla oli jonkin verran ongelmia saada yhteyttä toimimaan, mutta toivotaan että jatkossa toimii paremmin.
200m finaalit luistellaan sateen takia keskiviikkoaamuna alkaen klo 10 Suomen aikaan. Alunperin finaalien piti alkaa tiistaina klo 20:30.
Finaaleissa luistelee karsinnan 12 parasta luistelijaa käännetyssä järjestyksessä. Kisajärjestys on:
Kadetti tytöt
Kadetti pojat (Julius)
Juniori tytöt
Juniori pojat
Naiset
Miehet (Teemu)
Vähän heikkommin menneiden lyhyempien matkojen ja pudotuskisan jälkeen Julius sai mukavan onnistumisen viimeiseltä pistamatkalta. Karsinnasta finaaliin ja finaalissa 10. sija on hyvä suoritus pistalla - kotimaassahan ei ole yhtään kallistettua pistarataa harjoittelua varten. Tämä tulos antaa odottaa mukavaa sijoitusta samalta matkalta myös maantieradalla.
EM-kisat alkoivat torstaina ja 175 metrin pistaradalla mukana on kadeteissa (14-15v) Suomen Julius Lepola. Maantieradalla mukaan astuvat myös Teemu Ylänen miehissä sekä Roosa Maanpää ja Julia Salo kadeteissa. Maratonille mukaan tulee myös Kati Koota.
Kisat avasi 300m aika-ajo, jolla Julius oli 23. ajalla 30,608. Perjantaina oli tarkoitus jatkaa 500 metrillä ja pudotuskisalla, mutta sade siirsi lähes kaikki kilpailut lauantaille. Vain 500m alkuerät saatiin luisteltua ja Julius ei päässyt jatkoon.
Miesten pudotuskisassa ei ollut suomalaisia, mutta tapahtumia sitäkin enemmän. Italia vei kolmoisvoiton, mutta kovassa kisassa hylättiin jopa 7 huippuluistelijaa (mm. Bart Swings) ja varoituksia tuli sitäkin enemmän. Video ja kommentteja belgialaisesta näkökulmasta täältä.
Kisojen viralliset sivut osoitteessa www.euroinline2010.it ja livevideo kisasta täältä. Tällä hetkellä rata on märkä ja sadetta on luvattu iltapäivään asti, joten saa nähdä koska kisat jatkuu. Maantieradalla voidaan vielä sateessa kisata radasta riippuen, mutta pistaradasta tulee vaarallisen liukas sateella.
Kisat avasi 300m aika-ajo, jolla Julius oli 23. ajalla 30,608. Perjantaina oli tarkoitus jatkaa 500 metrillä ja pudotuskisalla, mutta sade siirsi lähes kaikki kilpailut lauantaille. Vain 500m alkuerät saatiin luisteltua ja Julius ei päässyt jatkoon.
Miesten pudotuskisassa ei ollut suomalaisia, mutta tapahtumia sitäkin enemmän. Italia vei kolmoisvoiton, mutta kovassa kisassa hylättiin jopa 7 huippuluistelijaa (mm. Bart Swings) ja varoituksia tuli sitäkin enemmän. Video ja kommentteja belgialaisesta näkökulmasta täältä.
Kisojen viralliset sivut osoitteessa www.euroinline2010.it ja livevideo kisasta täältä. Tällä hetkellä rata on märkä ja sadetta on luvattu iltapäivään asti, joten saa nähdä koska kisat jatkuu. Maantieradalla voidaan vielä sateessa kisata radasta riippuen, mutta pistaradasta tulee vaarallisen liukas sateella.
Ainakin omalta osalta vuoden tärkein kotimainen kisa on ollut rata-sm, joka luistellaan viikonloppuna Turussa. Jaossa luonnollisesti mitaleita ja paikkoja EM-kisoihin. Olisi kiva jos mukaan uskaltaisi myös pikaluistelumiehiä jäältä. Onhan rullamiehiä näkynyt pikaluistelukisoissa maailmallakin.. ja ensi talvena nähdään varmasti kiinnostava mies jäällä - Mantia aikoo jäälle MM-kisojen jälkeen.
SM-kisat on viikon päästä ja enpä muista onko SM-kisoissa ennen luisteltu pudotuskisaa. Toki kisa on erilainen, jos tasaväkistä luistelijamassaa on paljon, mutta samat perusperiaatteet pätee aina.
Pudotuskisan tarkat pudotukset selviävät vasta lähtölinjalla myös arvokisoissa. Pudotuksien määrään ja pudotuskierroksiin vaikuttaa luonnollisesti radan pituus ja kilpailijoiden määrä. Samalla kierroksella voi pudota myös useampia luistelijoita. Loppuun jää yleensä 5 luistelijaa, mutta kotimaisissa säännöissä on sovittu, että voidaan sopia 3-5 luistelijan jäämisestä loppukiriin. Kaikki pudotussäännöt sovitaan etukäteen ja tuomaristo ilmoittaa pudotetuille kun heidät on pudotettu.
Pudotuskierroksen alku ilmoitetaan yleensä kellolla. Jos kuitenkin pudotuksia tapahtuu jokainen kierros, kelloa ei välttämättä soiteta. Pudotuskisassa tapahtuvat luonnolliset pudotukset (kaatumiset, keskeyttämiset, porukasta putoamiset jne) lasketaan myös pudotuksiksi, eli vaikka olet ryhmän viimeinen, et välttämättä putoa, jos pudotusvuorossa onkin joku "luonnollisesti pudonnut".
Kireissä voittaja katsotaan etumaisen maassa olevan luistimen etumaisesta pyörästä. Näin myös pudotuskisan loppukirissä. Mutta pudotuskisan pudotukset katsotaan takimmaisen luistimen takimmaisesta pyörästä - eli venyttää ei kannata. Pudotus voidaan tehdä myös rikkeen takia, esimerkiksi jos estää tai repii toista luistelijaa ratkaisevasti pudotuskierroksella.
Miten kisassa voi pärjätä? Sääntö on hyvin yksinkertainan: älä ole koskaan hännillä ja omaa kova loppukiri myös pitkän kisan lopussa. Helpommin sanottu kuin tehty. Seuraavista vinkeistä voi ottaa neuvoa:
-Pyri pysymään kokoajan joukon ensimmäisessä puolikkaassa välttäen kolarit, kovat kirit ja tappelut.
-Älä laiskistu vaan "kierrätä" itseäsi jatkuvasti joukon mukana ylöspäin.
-Hännillä roikkuminen ja sen takia joka kierros kiriminen on lopunalkua.
-Varo pussiin jäämistä ja vauhdin hidastumista viimeisessä kaarteessa. Maalisuoralla tullaan vielä helposti monestikin luistelijasta ohi jos on tilaa.
-Monesti on helmompi luistella jopa kärjessä ja kontrolloida kisaa kuin taistella ja tapella paikoista.
-Helpointa on luistella vanvan tiimin kanssa kärkipaikoilla kiihdyttäen kevyesti ennen kirejä ja rentouttaen kirien jälkeen kuitenkin pitäen aika tasaista vauhtia.
-Älä luovuta ennen kuin olet varma että olet pudonnut, koska aina ei ole helppo huomata luonnollisesti pudonneita.
-Ja viimeisenä vanha italialaisvalmentajan hieman kyseenalainen ohje: luistellessa sillä puolella millä tuomarit eivät ole, saatat joskus jäädä huomaamatta pudotuskireissä. Ulkopuolella on yleensä myös paremmin tilaa ohittaa.
Pudotuskisan tarkat pudotukset selviävät vasta lähtölinjalla myös arvokisoissa. Pudotuksien määrään ja pudotuskierroksiin vaikuttaa luonnollisesti radan pituus ja kilpailijoiden määrä. Samalla kierroksella voi pudota myös useampia luistelijoita. Loppuun jää yleensä 5 luistelijaa, mutta kotimaisissa säännöissä on sovittu, että voidaan sopia 3-5 luistelijan jäämisestä loppukiriin. Kaikki pudotussäännöt sovitaan etukäteen ja tuomaristo ilmoittaa pudotetuille kun heidät on pudotettu.
Pudotuskierroksen alku ilmoitetaan yleensä kellolla. Jos kuitenkin pudotuksia tapahtuu jokainen kierros, kelloa ei välttämättä soiteta. Pudotuskisassa tapahtuvat luonnolliset pudotukset (kaatumiset, keskeyttämiset, porukasta putoamiset jne) lasketaan myös pudotuksiksi, eli vaikka olet ryhmän viimeinen, et välttämättä putoa, jos pudotusvuorossa onkin joku "luonnollisesti pudonnut".
Kireissä voittaja katsotaan etumaisen maassa olevan luistimen etumaisesta pyörästä. Näin myös pudotuskisan loppukirissä. Mutta pudotuskisan pudotukset katsotaan takimmaisen luistimen takimmaisesta pyörästä - eli venyttää ei kannata. Pudotus voidaan tehdä myös rikkeen takia, esimerkiksi jos estää tai repii toista luistelijaa ratkaisevasti pudotuskierroksella.
Miten kisassa voi pärjätä? Sääntö on hyvin yksinkertainan: älä ole koskaan hännillä ja omaa kova loppukiri myös pitkän kisan lopussa. Helpommin sanottu kuin tehty. Seuraavista vinkeistä voi ottaa neuvoa:
-Pyri pysymään kokoajan joukon ensimmäisessä puolikkaassa välttäen kolarit, kovat kirit ja tappelut.
-Älä laiskistu vaan "kierrätä" itseäsi jatkuvasti joukon mukana ylöspäin.
-Hännillä roikkuminen ja sen takia joka kierros kiriminen on lopunalkua.
-Varo pussiin jäämistä ja vauhdin hidastumista viimeisessä kaarteessa. Maalisuoralla tullaan vielä helposti monestikin luistelijasta ohi jos on tilaa.
-Monesti on helmompi luistella jopa kärjessä ja kontrolloida kisaa kuin taistella ja tapella paikoista.
-Helpointa on luistella vanvan tiimin kanssa kärkipaikoilla kiihdyttäen kevyesti ennen kirejä ja rentouttaen kirien jälkeen kuitenkin pitäen aika tasaista vauhtia.
-Älä luovuta ennen kuin olet varma että olet pudonnut, koska aina ei ole helppo huomata luonnollisesti pudonneita.
-Ja viimeisenä vanha italialaisvalmentajan hieman kyseenalainen ohje: luistellessa sillä puolella millä tuomarit eivät ole, saatat joskus jäädä huomaamatta pudotuskireissä. Ulkopuolella on yleensä myös paremmin tilaa ohittaa.
Pikarullaluistelu ei tullut valituksi olympialajiksi. Harmi, sillä laji on ympäri maailmaa harrastettu ja upea laji. Mielestäni lajivalinnat (golf ja rugby) olivat väärät, mutta toisaalta vertailtaessa moniin muihin ehdokaslajeihin, lajimme pitäisi itsessään olla huomattavasti vahvempi – maailmanlaajuisesti, mutta erityisesti Suomessa.
Mitä tarvitsemme ja mitä pitäisi tehdä? Nyt pyydänkin kaikilta lajin harrastajilta apua, kommentteja ja ideoita. Tässä hieman omia ajatuksiani…
Luonnollisesti tarvitsemme paremmat olosuhteet, enemmän harrastajia, aktiivisia seuratyöntekijöitä, rahaa ja lisää yleisön ja median kiinnostusta lajille. Mutta ensin on katsottava peiliin, sillä kaikki tuo pitää ansaita. Itsekin olen monesti aiemmin kysynyt, miksi liitto ei tee mitään? Olen kuitenkin ymmärtänyt, että tietty ryhmä harrastajia yhdessä tekee seuran ja useat seurat yhdessä tekevät liiton. Eli loppujen lopuksi, kaikki harrastajat ja lajiaktiivit, yhdessä olemme liitto. Eli miksi me emme tee mitään? Ja ehkä vielä parempi kysymys: mitä voisimme tehdä?
Yksi tärkeimmistä kriteereistä lajin taloudelliselle tuelle on sen harrastajamäärät. Olympiastatus olisi ehkä auttanut, mutta se täytyy unohtaa toistaiseksi. Olosuhdeasiat on tärkeitä, mutta olosuhteita rakennetaan pitkälti sitä mukaan kun niitä vaativia harrastajia on. Median ja yleisön kiinnostus lajiin herää varmasti, jos pikarullaluistelulla olisi enemmän harrastajia. Mediahan on kiinnostunut siitä mistä yleisö on kiinnostunut. Eli mitä itse asiassa tarvitsemme: lisää harrastajia ja seura-aktiiveja.
Ensin seurassa tulisi miettiä mitä seura haluaa. Haluaako se olla aktiivisesti mukana lajin parissa? Kuka ottaa vetovastuun? Miten saadaan uusia harrastajia? Mitä kohderyhmää haemme? Eri lajeja seuratessa ei voi olla huomaamatta juniorityön tärkeyttä. Junioreissa on lajin tulevaisuus ja samalla yleensä nuorten vanhemmat lähtevät jollain tasolla mukaan seuratyöhön ja seura saa lisää toimijoita. Näin päästään positiiviseen kierteeseen. Lisää harrastajia, lisää toimijoita, lisää toimintaa joka taas kiinnostaa lisää harrastajia.
Mitä pitää tapahtua? Jonkun pitää ottaa seurassanne vastuu ja aloittaa projekti seurassanne. Sitä ei voi kuitenkaan tehdä liitto, sitä ei voi tehdä seura, vaan siihen tarvitaan yksilö, ihminen joka haluaa jakaa hienon lajimme tietoutta muille. Muutama tunti viikossa riittää ja tehtäviä voi jakaa. Kokoontukaa harrastajien keskuudessa seurassanne, valitkaa rullaluistelun junioriprojektille vetäjä ja alkakaa toimimaan.
Yksi jo muutamissa seuroissa toimivaksi havaittu tapa on aloittaa lasten rullaluistelukoulu: perustaitoja, kisailua ja hauskanpitoa luistimilla. Jos kaupungissanne ei ole rataa, pyytäkään käyttölupa vaikka jollekin parkkialueelle. Käyttäkää mediasuhteitanne hyväksi, jakakaa flyereitä kun olette rullaluistelulenkillä, kutsukaa naapurin lapset mukaan. Voitte myös kutsua vaikka jääkiekkoilijoita ja jääpalloilijoita tekemään kesäharjoittelua rullaluistimilla. Yhtäkkiä teillä on 10 uutta nuorta luistelijaa. Menee hetki niin vanhemmatkin innostuvat toimintaan mukaan ja seura kasvaa. Vuoden päästä teitä on 20 lisää. Sama kun tapahtuu 5-10 kaupungissa, laji kasvaa, liitto saa enemmän toiminta resursseja ja olosuhteetkin parantuvat harrastajamäärien lisääntyessä. Kotimaisen kilpailun parantuessa myös uusia tähtiä ja idoleita syntyy.
Ainoa mitä teidän pitää muistaa: älkää vain odottako että jotain hyvää tapahtuu. Tehkää se itse ja yhdessä! Ihmeitä ei tapahdu, ne tehdään.
Mitä tarvitsemme ja mitä pitäisi tehdä? Nyt pyydänkin kaikilta lajin harrastajilta apua, kommentteja ja ideoita. Tässä hieman omia ajatuksiani…
Luonnollisesti tarvitsemme paremmat olosuhteet, enemmän harrastajia, aktiivisia seuratyöntekijöitä, rahaa ja lisää yleisön ja median kiinnostusta lajille. Mutta ensin on katsottava peiliin, sillä kaikki tuo pitää ansaita. Itsekin olen monesti aiemmin kysynyt, miksi liitto ei tee mitään? Olen kuitenkin ymmärtänyt, että tietty ryhmä harrastajia yhdessä tekee seuran ja useat seurat yhdessä tekevät liiton. Eli loppujen lopuksi, kaikki harrastajat ja lajiaktiivit, yhdessä olemme liitto. Eli miksi me emme tee mitään? Ja ehkä vielä parempi kysymys: mitä voisimme tehdä?
Yksi tärkeimmistä kriteereistä lajin taloudelliselle tuelle on sen harrastajamäärät. Olympiastatus olisi ehkä auttanut, mutta se täytyy unohtaa toistaiseksi. Olosuhdeasiat on tärkeitä, mutta olosuhteita rakennetaan pitkälti sitä mukaan kun niitä vaativia harrastajia on. Median ja yleisön kiinnostus lajiin herää varmasti, jos pikarullaluistelulla olisi enemmän harrastajia. Mediahan on kiinnostunut siitä mistä yleisö on kiinnostunut. Eli mitä itse asiassa tarvitsemme: lisää harrastajia ja seura-aktiiveja.
Ensin seurassa tulisi miettiä mitä seura haluaa. Haluaako se olla aktiivisesti mukana lajin parissa? Kuka ottaa vetovastuun? Miten saadaan uusia harrastajia? Mitä kohderyhmää haemme? Eri lajeja seuratessa ei voi olla huomaamatta juniorityön tärkeyttä. Junioreissa on lajin tulevaisuus ja samalla yleensä nuorten vanhemmat lähtevät jollain tasolla mukaan seuratyöhön ja seura saa lisää toimijoita. Näin päästään positiiviseen kierteeseen. Lisää harrastajia, lisää toimijoita, lisää toimintaa joka taas kiinnostaa lisää harrastajia.
Mitä pitää tapahtua? Jonkun pitää ottaa seurassanne vastuu ja aloittaa projekti seurassanne. Sitä ei voi kuitenkaan tehdä liitto, sitä ei voi tehdä seura, vaan siihen tarvitaan yksilö, ihminen joka haluaa jakaa hienon lajimme tietoutta muille. Muutama tunti viikossa riittää ja tehtäviä voi jakaa. Kokoontukaa harrastajien keskuudessa seurassanne, valitkaa rullaluistelun junioriprojektille vetäjä ja alkakaa toimimaan.
Yksi jo muutamissa seuroissa toimivaksi havaittu tapa on aloittaa lasten rullaluistelukoulu: perustaitoja, kisailua ja hauskanpitoa luistimilla. Jos kaupungissanne ei ole rataa, pyytäkään käyttölupa vaikka jollekin parkkialueelle. Käyttäkää mediasuhteitanne hyväksi, jakakaa flyereitä kun olette rullaluistelulenkillä, kutsukaa naapurin lapset mukaan. Voitte myös kutsua vaikka jääkiekkoilijoita ja jääpalloilijoita tekemään kesäharjoittelua rullaluistimilla. Yhtäkkiä teillä on 10 uutta nuorta luistelijaa. Menee hetki niin vanhemmatkin innostuvat toimintaan mukaan ja seura kasvaa. Vuoden päästä teitä on 20 lisää. Sama kun tapahtuu 5-10 kaupungissa, laji kasvaa, liitto saa enemmän toiminta resursseja ja olosuhteetkin parantuvat harrastajamäärien lisääntyessä. Kotimaisen kilpailun parantuessa myös uusia tähtiä ja idoleita syntyy.
Ainoa mitä teidän pitää muistaa: älkää vain odottako että jotain hyvää tapahtuu. Tehkää se itse ja yhdessä! Ihmeitä ei tapahdu, ne tehdään.
Tämän vuoden EM-kisat järjestetään Italian San Benedetto Del Trontossa heinä-elokuun vaihteessa. Tällä kertaa sekä aikuisten että juniori-ikäisten kisat järjestetään samaan aikaan. Kisat käynnistyvät 29.7. ja päättyvät 7.8.2010 maratoniin. Kisojen viralliset nettisivut on avattu ja ne löytyvät osoitteesta: www.euroinline2010.it.
Kisat myös televisioidaan ja tämän hetken tiedon mukaan Rai Sport 2 näyttää kisoja seuraavalla aikataululla (paikallista aikaa):
30.7. klo 21:30-23:00
31.7. klo 21:30-23:00
1.8. klo 21:30-23:00
Kisat näkyvät myös Rai Sportin nettisivuilla: www.raisport.rai.it. Vielä ei valitettavasti ole tiedossa, voiko tätä lähetystä seurata netistä Italian ulkopuolisesta IP-osoitteesta.
Kisat myös televisioidaan ja tämän hetken tiedon mukaan Rai Sport 2 näyttää kisoja seuraavalla aikataululla (paikallista aikaa):
30.7. klo 21:30-23:00
31.7. klo 21:30-23:00
1.8. klo 21:30-23:00
Kisat näkyvät myös Rai Sportin nettisivuilla: www.raisport.rai.it. Vielä ei valitettavasti ole tiedossa, voiko tätä lähetystä seurata netistä Italian ulkopuolisesta IP-osoitteesta.
