Kaarteeseen mennään minun oppien mukaan ulkojalalla ( oikealla) , katse suunnattuna kaarteen loppuosaan, hartiat vatupassissa siis vaaka- ei pystypassissa ja vasen jalka tuodaan oikean viereen.
Sitten sama pienemmissä osissa. Kaarteeseen heittäydytään oikealta jalalta joka on aloittanut kaarteeseen menon ja nimen omaan oikean jalan tekemältä kaarelta. On äärimmäisen tärkeätä, että kaarteen alusta asti lantiolinja pysyy kohti kaarteen keskipistettä ( kuvittele olevasi napakelkan aisassa kiinni, lantiolinja on sama kuin tuo em. aisan suunta) Missään vaiheessa kaarreluistelua ei lantion oikea puoli saa jäädä taakse, jos näin käy on kaarre auttamattomasti pilalla. Mutta ei hätää, uusi yritys on jo parinsadan metrin päässä ja silloin se varmasti menee jo paremmin. Myös rintamasuunta on kohti keskipistettä, voit ehkä kääntää ylävartaloa hieman enemmän kuin lantiota . Tästä yli kääntämisestä en ole sata varma, Topi voi ehkä valaista lisää.
Suuntaa katseesi kaarteen loppuosaan eli "horisonttiin"ja hartialinja asettuu kuin itsestään kohdalleen. Alussa hyvä konsti on laskea ulkopuolen hartiaa korostetusti alaspäin. Luisteluasennon säilyttämisen kannalta tämä hartialinja juttu on erittäin tärkeää.
Vasen jalka tuodaan aivan oikea viereen nenä- polvi- varvaslinjalle eikä vasenta jätetä liukumaan vaan painetaan saman tien vartalon alle. Tässä kohdassa jos vasen puutuu niin syy voi olla ohjeiden vastainen suoritustapa. Todennäköisesti lantiolinja on pettänyt ja vasen jalka on harpannut kohti kaarteen keskustaa.
Suoritusta voi harjoitella vaikkapa seuraavasti: Luistele kädet auki. Kun vasen tulee jäähän/ maahan tee oikealla saman aikaisesti ristiaskel. No vähän huonosti sanottu. Uudestaan. Samaan aikaan kun painat vasemman jalan vartalosi alle teet oikealla ristiaskelen. Yhdistä edelliseen käsien heilunta ja pidä huoli, että kädet toimivat syncronissa jalkojen kanssa. Kun tämä napsahtaa kohdalleen niin sen huomaa siitä kun kaarre alkaa imeä kuin musta aukko ja kasvoille ilmestyy korviin asti ulottuva hymy.
Tähän loppuun vielä kaikkein tärkein asia. Hyvällä urheilijalla on omat aivot. Vaikkei aina niin hyvät niin kuitenkin kriittiset ja samalla vastaan ottavat ne täytyy olla. Kaikki kirjoitettu ei ole välttämättä oikein.
Lähitulevaisuudessa haluan keskittyä luisteluasentoon ja sen merkitykseen suorilla ja kaarteissa.
Esa
